Kovin kaukaiselta tuntuvat ne ajat, jolloin elämä pyöri täysin Ennin sairauden ympärillä. Nyt olen ollut jo vuoden työelämässä. Miten äkkiä aika onkaan mennyt. Ja miten äkkiä meni kesä.
Ja olipa se melkoisen sairasteluntäyteinen. Ei montaa hetkeä kesään mahtunut, että oltaisiin kaikki oltu terveitä. Kevätjuhla meni sivu suun silloiselta kolmosluokkalaiselta flunssan takia ja kevätjuhlapäivänä sairastui silloinen vitosluokkalainen. Nuo sairastelut pian painuivat taka-alalle kun seuraavana päivänä Ennillä alkoi ripuli. Oli sunnuntai, ja maanantaina kävin ensimmäisen kerran Ennin kanssa päivystyksessä. Sitten keskiviikkona. Ja sitten torstaina. Silloin jäätiin osastolle. Pari yötä siellä meni, tipassa. Kotiinpääsyn jälkeen toipuminen otti vielä useamman päivän. Rotavirukseksi paljastui. Rankka sairaus tuokin Ennille, ja meille. Palauti mieleen dialyysiajan oksentelut ja oksennusten korvaaminen.
Omien terveysongelmiensa vuoksi mies kävi seuraavalla viikolla päivystyksessä, josta sitten toi mukanaan koronan. Ensin sairastui hän, sitten perään minä. Enni säästyi ja isommat olivat sopivasti isällään, joten säästyivät hekin. Sen sijaan kesän aikana Enni kävi pariin otteeseen korvien imuroinnissa ja kertaalleen siskonsa mukana korvalääkärillä siksi, että Ennin silmä oli muurautunut umpeen. Mikä lie silmäluomen tulehdus. Siskollaan samanaikaisesti korvatulehdus.
Veli puolestaan sai flunssan melkein heti oman kesälomani alkuun heinäkuussa. Oma lomani kului puoliksi myös itse sairastaessa, kun sain koronan perään mykoplasmabakteerin aiheuttaman infektion, joka lopulta lähti vasta antibiooteilla. Paranin sopivasti ennen kuin palasin töihin.
Että mahtuihan siihen kesään pöpöjä. Eikä ole helpottanut syksyn myötä tietenkään. Joku perheestä on koko ajan flunssassa.
Mutta mahtui siihen kesään muutakin. Puuhamaata, Särkänniemeä, asuntovaunumatkaa, Linnanmäkeä, mökkeilyä, jalkapalloa, uimista, koiramaisia touhuja, mustikoita. Kaikenlaisia kesäjuttuja.
Nyt ihan kiva olla syksyssä, vaikka aamut on väsymyksestä takkuisia ja iltaisin pimeys tulee yhä aiemmin. Ei se mitään, päivä kerrallaan eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti