Lauantai

Herään aamuyöstä enkä nukahda uudelleen. Kello soi lauantaiseen tapaan 'vasta' puoli kahdeksalta. Yhdeksän jälkeen olen Jorvissa, Enni nukkuu. Mies lähti työhommiin ja isommat lapset jäivät lastenohjelmille keskenään.

Ennin albumiini-infuusio loppuu kymmenen aikaan ja siitä vähitellen suunnataan kotiin. Viikonloppuisin mennään lääkärin perjantaina laatiman ohjeen mukaan, jos ei olotilassa tule muutoksia. Viikonloppuisin on vain päivystävä lääkäri, joka tarvittaessa pyydetään osastolle.

Kotona puuhailua, mies tulee yhden jälkeen. Vähän suunnitellaan kastejuhlaa ja järkätään tiloja, kastejuhla on tarkoitus pitää viikon päästä sunnuntaina. Jos Enni vaan pääsee silloinkin kotilomille ja kaikki on kunnossa. Kaikkihan on viimeiseen asti epävarmaa, mutta onneksi kaikki vieraat ovat lähiseudulta tulossa.

Alkuillasta mummi tulee Ennin kaveriksi ja me muut piipahdetaan ex tempore syömässä paikallisessa ravintolassa. Ihan kiva pieni irtiotto ja hyvä ruoka, ja Ennikin nukkuu suurimman osan mummin vahtivuorosta. On todella onni että vanhempani asuvat kävelymatkan päässä ja kumpikaan ei ole työelämässä. Ja että he haluavat olla auttamassa meitä arjessa.

Illalla kahdeksan jälkeen pakkaan taas Ennin autoon ja lähden Jorviin. Normaalit iltatoimet, albumiinin aloitus, verenpaineet ja lämmöt. Iltamaito ja unta hakemaan. Kymmenen aikaan alkaa olla rauha maassa ja voin suunnata kotiin. Aamulla olisi miehen hakuvuoro.